Ihmisen kuvaaminen luonnonvalossa

Miten kuvataan ihmistä aurinkoisena päivänä?

 

Pääsääntöisesti neuvon aina kuvaamaan varjossa. Varjossa valo on ihanan pehmeä ja se silottaa rypyt. Varjossa on helpompi pitää silmät auki siristelemättä ja katseen suuntaa on helppo vaihtaa. Etsi siis valokuvauspaikaksi mieluiten varjoinen paikka.

Suorassa auringonpaisteessa valo on todella kovaa ja silloin myös kuvan kontrasti on kova ja varjot piirtyvät selkeärajaisina. Suorassa auringonvalossa myös on vaikea pitää silmiä auki, jos haluaa pitää kasvot valon suuntaan.

Tässä on kuvattu suorassa auringonpaisteessa, eli joihinkin kuviin se voi myös sopia. Aurinko on vasemmalla korkealla taivaalla.

Tyypillisesti ongelmia tuottaa suorassa auringonpaisteessa valoisassa puhki palavat kasvot ja varjot jotka jäävät todella tummiksi.

Neuvonkin aina valottamaan kuvan sen kirkkaimman kohdan mukaan ja avaamaan kuvaa kuvankäsittelyssä jälkikäteen. Näin saadaan eniten sävyjä myös kuvan kirkkaimpaan osaan, eikä valkoiset ns. pala puhki. Puhki palanutta kuvaa ei pysty pelastamaan edes kuvankäsittelyllä, sillä kuvankäsittelyohjelma ei voi keksiä kuvaan dataa, joka sieltä alunperinkin puuttuu. 

Vastavaloon kuvaamisen ongelmana on usein musta hahmo ja liian kirkas tausta. Jonkin verran kuvaa voi korjata jälkikäsittelyssä, mutta helpoin keino korjata pimeät kasvot on heijastaa valoa kasvoille takaisin heijastimella. Apuna voi käyttää mukaan otettavaa heijastinta tai kuvauspaikan lähettyvillä olevaa vaaleaa pintaa/seinää jos sellaista sattuu olemaan saatavilla.

Tämä kuva on kuvattu vastavaloon ja jälkikäsittelyssä varjoja avattu ihan reilusti.

Vinkit ihmisen kuvaamiseen:

Haluatko ottaa ryhmäkuvan juhlissa, mutta ongelmana on se, että kaikilla ei ole silmät auki? Pyydä ryhmää laittamaan silmät kiinni ja avaamaan ne kun lasket kolmeen
– silloin todennäköisesti kaikilla on silmät auki kuvassa. Ota kuvia sarjatulella esimerkiksi 3-5 kpl jokaisen laskemisen jälkeen.

Kun kuvaat juhlissa/tapahtumissa/esityksissä, saat paremmin kuvia pidemmällä objektiivilla, kun voit kuvata kauempaa kameran häiritsemättä kuvattavaa. Itse käytän usein 70-200mm objektiivia. Monet sanovat, että parhaat kuvat heistä tulee “salaa” kun ei ole edes huomattu kameran läsnäoloa.

Liike on aina hyvä idea henkilökuvissa. Pyydän asiakkaita esimerkiksi kävelemään kameraa kohti, tai keinuttelemaan ja vaihtamaan painoa jalalta toiselle. Kuvattavana oleminen on silloin paljon helpompaa, kun liikkuu samalla. Joskus annan kuvattavalle käteen esimerkiksi kynän pyöriteltäväksi, niin jännitys helpottaa.

Muista myös puhua kuvattavalle. Mikään ei ole ikävämpää kuin se, ettei kuvaaja kerro mitä toivoo tai mitä voisi tehdä. Suurin osa ihmisistä ovat kokemattomia kameran edessä ja se aiheuttaa epävarmuutta. Vinkit ja neuvot helpottavat ahdistusta.

Hyvä nyrkkisääntö on, että älä ota kolmea kuvaa enempää puhuttama mallille välillä. Ohjaa häntä tekemään erilaisia asioita. Jos ns. jätät kuvattavan yksin, etkä puhu hänelle mitään, tulee hänelle helposti entistäkin epävarmempi olo ja se näkyy myös lopputuloksessa.

Jos olet menossa kuvaamaan ihmistä ekaa kertaa, voit hyvin myös tehdä erilaisista asennoista tai rajauksista itsellesi muistilistan tai tallentaa kännykkään esimerkkikuvia.

Lapsien kuvaaminen on erityisen haasteellista. Et voi pyytää pientä lasta tekemään jotain poseerausta, vaan kuvauksen on mentävä lapsen ja leikin ehdoilla. Paras on, jos joku viihdyttää ja leikittää lasta ja sinä kuvaat nopealla sarjatulella – näin nostat todennäköisyyttä että saat onnistuneen kuvan kivoista (mutta nopeista) tilanteista. 

Haluatko oppia lisää järjestelmäkameran käytöstä ja valokuvaamisesta? Tutustu Järjestelmäkamera tutuksi -verkkokurssiin.